Terveiset Sheremetjevolta. Yleensä nautin lentokentistä. Nyt ajan tappaminen täälä vain ärsyttää. Tavaraa on rehattavana aivan liikaa ja olen niin valmis palaamaan kotiin.
Kukaan ei pidä jäähyväisistä. Aina on yhtä vaikea sanoa tärkeille ihmisille "näkemiin" - tietämättä kuitenkaan, koska seuraavan kerran tavataan. Tiistaina hyvästelin toisen kotimaani eli Saksan tytöt Leonien ja Frauken, keskiviikkona kyynelehdin erotessani Katjasta, torstaina sanoin heipat Simonille ja perjantaina Mishalle ja perheelle. Eilen fiilistelin vielä viimeistä kokonaista päivääni Moskovan kaduilla ja toivotin до свидания:t kaikille tutuille paikoille.
Muuten mun aikani on viime viikkoina kulunut lähinnä [.....]
