Osasin kyllä odottaa, ettei Moskovassa, 12 miljoonan ihmisen kotikaupungissa, asiat sujuisi ihan tuosta noin vaan. Metrojen neljän liukuportaiden rivistäkin täällä pidetään toiminnassa vain yhtä molempiin suuntiin, vaikka porukka paukkautuu pahasti yrittäessään päästä niiden vietäväksi. En kuitenkaan voinut kuvitella, että asiat olisivat NÄIN vaikeita.
Mukana kaupungilla on aina hyvä kantaa edes kopiota passista, viisumista ja maahantulokortista sekä kaupunkiin saapumisesta kolmen päivän sisällä tehtyä rekisteröintiä Moskovaan. Polisii voi milloin tahansa pyytää näyttämään näitä asiakirjoja kuullessaan vierasta kieltä. Meillä ei kuitenkaan ole ollut mitään ongelmaa - on valitettavan totta, että valkoisena valkoisten joukossa ei esiinny liikaa edukseen. Se on kuitenkin ainoa etu Moskovan byrokratiassa.
Koulun puolesta meitä infottiin, että hakeaksemme paikallista julkisen liikenteen korttia, social cardia, tarvitsemme mukaamme passin, käännöksen [.....]
Viimeisen viikon ajan on täällä ollut jälleen kesä. Vain hiljalleen puiden värityksen vaihtuminen kellertävään kertoo, että eletään pian lokakuuta. Asteita päivisin on päälle 20 ja parhaimmillaan viikonloppuna oli jopa yli 25! Syksyn tulon huomaa kuitenkin myös auringon laskettua, kun ilta viilenee todella nopeasti. Eilen kävimme kiertämässä toisen Tretjakovin gallerioista, mutta harmillisesti siellä oli osassa rakennusta näyttely vaihtumassa ja huoneita oli siksi suljettu. Sattumalta kuitenkin keskiviikkoisin sisäänpääsy on kaikille maksuton eli emme toisaalta hävinneetkään mitään - muuta kuin lähimmälle metroasemalle reissaamiseen kuluneen ajan eli noin 30 min. Museorakennus itsessään [.....]
Moskovapäivä oli ja meni reilu viikko sitten ja keskiviikkona juhlittiin koulumme, Высшая школа экономики, päivää Gorkin puistossa. Päivä oli luentovapaa ja sateinen. Käytännössä se ei siis mitenkään eronnut muista täällä viime aikoina viettämistämme päivistä. Sen sijaan vaikka Moskovapäivä oli kylmä ja pilvinen, taivas ei ripauttanut pisaraakaan. Koko Punaisen torin ympäristö oli blokattu autoilta ja perheen pienimmille oli varattu kaikenlaista puuhaa. Vanhemmille taas oli järjestetty erilaisia lavasteita toinen toisensa perään, koska venäläinen rakastaa ottaa ja otattaa kuvia itsestään ja perheestään. Tässä järjestyksessä. Tässä kulttuurissa naiset tuntuvat olevan synnynnäisiä malleja: [.....]
Tällä viikolla on hieman koti-ikävä nostanut päätään. Elämässä täällä ei oikein ole mitään rytmiä vielä ja mua ahdistaa kuluttaa päiviä ilman oikeaa tekemistä. Vaikka koulut virallisesti alkoivatkin maanantaina, meillä on ollut vasta yksi luento. Muut kurssit starttaavat joko ensi viikolla tai sen jälkeen. Suunnitelmissa mulla on suorittaa noin 20 opintopistettä, jotka toivon mukaan pystyn sitten lukemaan tutkintooni Turussa. Venäjän kielen opetusta odotan innolla, koska vuoden tauko sen opiskelusta on kyllä tehnyt tehtävänsä ja lähes kaikki kerran päntätty on unohtunut. En siis voi mitenkään sanoa pärjääväni venäjällä täällä - [.....]
