maanantaina, elokuuta 31, 2015

Ähky

Ennen lähtöäni olin eniten huolissani siitä, että saan varmasti syödäkseni. En pelotellut itseäni Moskovan metrolla tai kielimuurilla vaan ajattelin, että pakotteiden on täytynyt kuihduttaa kauppojen hyllyt enkä voi nauttia kunnon pihvistä ennen joulukuuta. Lähikauppaan poikettuani tajusin, että huoli oli ollut suorastaan naurettava: teimme ensimmäiseksi kotiruoaksemme Heinzin tomaattikastikesäilykkeestä ja Philadelphia-tuorejuustosta pastan. Jopa Valion rajan tällä puolen valmistettuja tuotteita löytyy lähes joka marketista. Vaikka hyllyissä möllöttää tuttuja brändejä, on kaupassa käynti silti aina seikkailu: kuljemme päättömästi sinne tänne kännykät ojossa sanakirjat avoinna ja yritämme lukea nopeasti kyrillisiä kirjaimia pakkausten kyljistä. [.....]

lauantaina, elokuuta 29, 2015

Первый неделя

Ensimmäinen viikkoni rajan takana alkaa olemaan taputeltu ja orientaatio paketissa. Jos multa kysytään, koulu kutsui meidät tänne liian aikaisinm sillä menneen viikon ohjelman olisi hyvin pystynyt käärimään tiukuempaan aikatauluun: aloittamaan aikaisemmin aamusta ja organisoimaan paperisodan juoksemaan luentojen aikana. Nyt ainoastaan alkuviikko oli asiaa, keskiviikko lässynläätä (Safety Tipseissä kerrottiin mm. metron käytön vaarallisuudesta yöaikaan alkoholin vaikutuksen alaisena ja Living in Moscow -luennolla opimme, että talvella on hyvä käyttää hanskoja, ellei halua palelluttaa sormiaan) ja pari viimeistä päivää pelkkää paperien pyörittelyä eli todistusten noutoa ja hakemusten toimittamista. Pisteet kuitenkin koululle [.....]

maanantaina, elokuuta 24, 2015

Koti

Täällä ollaan, kivenheiton päässä Punaiselta torilta - kotona. Paikallinen perhetuttumme oli meitä lauantaina vastassa Sheremetyevon kentällä ja kyydin lisäksi hän oli varannut kalenteristaan koko iltapäivän järjestelläkseen käytännön asioita meidän kanssamme ja näyttääkseen Moskovaa omasta näkövinkkelistään. Parempaa perehdytystä kaupunkiin emme olisi voineet saada ja kaikki mahdolliset pelot uutta tuntematonta kohtaan katosivat. Katsastimme autosta käsin kaikki tärkeimmät nähtävyydet, opimme liikeketjuista, kävimme ottamassa kopiot passeista, hankimme paikalliset sim-kortit ja söimme todella hyvässä ravintolassa lähellä Mishan kotia.  Siitä on alkaa olemaan jo yli 10 vuotta, kun viimeksi kävin Venäjällä ja huomasin, etten [.....]

perjantaina, elokuuta 21, 2015

Se on menoa nyt

Huomenna vietän ensimmäistä iltaani moskovalaisena. Siis HUOMENNA.
Mihin tämä kesä katosi?

Laskeutuessani Sheremetyevon lentokentälle aloitan neljän kuukauden vaihdon ja opiskelun HSE:llä aka National Research University Higher School of Economics.

Tänään pitäisi pakata. Ja käydä vaihtamassa ruplia. Kuvittelin, että olisin tässä vaiheessa jo ihan paniikissa, mutta mahan pohjassa kipristelevä jännityskin nosti päätään vasta tänä aamuna. Mahdollista orastavaa ahditusta lieventää varmasti myös tieto siitä, että lennot kotiin ja takaisin ovat jo muutaman viikon päässä. Aikataulut puolison ja vanhempien vierailullekin on jo lyöty lukkoon lokakuulle. Lisäksi mua odottaa Moskovassa toinen perhe - paikallisia, joiden tiedän pitävän musta tarvittaessa huolta. Olen koko elämäni ollut suht. paljon tekemisissä venäläisten kanssa ja lapsena pyörähdin isän kanssa rajan takana useampaankin otteeseen. Pidän [.....]